Uutis- ja tapahtuma-arkisto

Adressi Tuhkimon leikkipuiston kiinteistön pikaisen uudelleen rakentamisen puolesta

 Leikkipuisto tuhkimo
 kuva: Arto Alanenpää

Adressi luovutetaan todennäköisesti jo maanantaina 1.12. Adressin voi allekirjoittaa vielä tänään perjantaina 28.11. Prinsintie 1:ssä sijaitsevassa leikkipuistossa! Ei siis kirjastossa!

Puisto on ollut keskeinen osa roihuvuorelaisten ja muiden lähialueiden perheiden arkea. Kesäisin noin 120 lasta on päivittäin osallistunut kaupungin järjestämään puistoruokailuun. Leikkipuston tiloissa on myös voinut järjestää perhejuhlia, mikä on ollut erityisen tärkeää onhan Roihuvuorten asuntojen keskikoko pienempi kuin kaupungissa keskimäärin.

Roihuvuori-Seura ry:n jäsenkirje 2/2008

sekä kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen 11.12. kello 18.00 

 

Puistoalueen kehittämissuunnitelma 5.11. Porolahti

 

porolahti_syksyll.jpgRakennusviraston katu- ja puisto-osaston laatima Herttoniemen rantapuiston ja
Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitelma on valmistumassa vuoden 2008
loppuun mennessä. Asukastilaisuus järjestettiin Porolahden peruskoulun ruokasalissa keskiviikkona 5.11.2008. Puistoalueelle on tarkoitus tehdä pieniä parannuksia, puustoa uusitaan, samoin istutuksia. Puulajeista tullaan Porolahdessa suosimaan tammea ja tervaleppää.

Asukkaat antoivat palautetta lähinnä Porolahden tilasta, jonka vesi on laskenut ja vesialue on alkanut kasvaa ahvenruohoa. Samoin toivottiin, että puustoa harvennettaisiin katuvalojen kohdalla.

MENU messut 3-4.11.

Ota riski, ja innostu vapaaehtoistoiminnasta Helsingin ensimmäisillä
vapaaehtoistoiminnan messuilla!
Maanantaina 3.11. klo 18-20 ja tiistaina 4.11. klo 17-20 Kampin
palvelukeskuksessa os. Salomonkatu 21 B.

Roihuvuoresta kaksi valtuustoon

Roihuvuorelaisia valittiin kunnanvaltuustoon kaksi kappaletta: Vihreiden Tuomas Rantanen uusi paikkansa ollen samalla Roihuvuoren ääniharava 207 paikallisella äänellä Roihuvuoren A ja B sekä Tammisalon (osan roihuvuorelaisista äänestysalue) äänestysalueilta.Toiseksi alueella asuvaksi valtuutetuksi nousi sairaanhoitaja ja luottamusmies Nina Huru perussuomalaisista.

Roihuvuoren ja Herttoniemen alueen kunnallisvaaliehdokkaat

Kunnallisvaalit pidetään 26.10.08. Roihuvuoresta on ehdolla ainakin 10 ehdokasta ja koko Herttoniemestä jopa 34. Tällä hetkellä valtuustossa istuvia roihuvuorelaisia on ainoastaan yksi eli Tuomas Rantanen (vihr.). Muita herttoniemeläisiä on kolme eli Paavo Arhinmäki (vas),  Rakel Hiltunen (sdp) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

Roihuvuoren ja Herttoniemen alueen kunnallisvaaliehdokkaat

Kunnallisvaalit pidetään 26.10.08. Roihuvuoresta on ehdolla ainakin 8 ehdokasta ja koko Herttoniemestä jopa 32 ehdokasta. Tällä hetkellä on roihuvuorelaisia kaupunginvaltuutetuina Tuomas Rantanen (vihr.) ja muita herttoniemeläisiä kolme eli Paavo Arhinmäki (vas), Rakel Hiltunen (sdp) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

Jokerilinja 550 pikaraitiotieksi

Jokeri-Bussin eli linjan 550 muuttaminen pikaraitiotieksi suunnittelu
aloitetaan
Asukastilaisuudet:
- ma 20.10. klo 18-20 Oulunkylän ala-asteen ruokala, Teinitie 12
- ti 21.10. avoimet ovet klo 17-18, tilaisuus klo 18-20, Tapiolan koulu,
Opintie 1

Tule sijaisperheeksi lapselle

-Helsingin perhehoito hakee uusia sijaisperheitä

Helsingissä on jatkuva tarve tuki-, sijais- ja kriisiperheistä. Perheitä
tarvitaan pääkaupunkiseudulta ja kauempaakin.

Leikkipuisto Tuhkimo muuttaa

Leikkipuisto Tuhkimossa on tutkittu kevään aikana sisäilman laatua ja rakenteiden kosteutta. Mittausten tulokset on nyt saatu. Tuloksissa on löytynyt kohonneita mikrobiarvoja sisätiloissa sekä poikkeavaa kosteutta rakenteissa.

Tästä johtuen leikkipuistomme toiminta siirtyy Roihuvuoren nuorisotalon tiloihin 20.10.08 alkaen. Osoite on Prinssintie 1. Leikkipuiston puhelinnumero pysyy ennallaan.

 

Herttoniemi näytelmäelokuvissa

http://www.valt.helsinki.fi/staff/sedergre/hertto.htm

Jari Sedergren ja Eva Packalén:

Herttoniemi näytelmäelokuvissa 1920-1970

 

Elokuvaajat saapuivat Herttoniemeen 13 vuotta sen jälkeen, kun Louis Sparre ja Teuvo Puro ohjasivat ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan Salaviinanpolttajat (1907).

Herttoniemen maisemiin ehdittiin, kun Teuvo Puro ohjasi Anni Swanin romaaniin perustuvaa elokuvaansa Ollin oppivuodet (1920).Herttoniemen kartanon eli elokuvan hieman rappiolla olleen Harmaalan kartanon luonto sai ansaitsemaansa arvostusta, sillä Frans Ekebomin ulkokuvausta kiitettiin kauniista ja mielenkiintoa yllä pitävistä maisemistaan.

Historiallisten elokuvien vyöry alkoi, kun Herttoniemen kartano sai esittää Näsijärven rannalla sijaitsevaa kuvitteellista kustavilaista kartanoa. Carl Fagerin Rautakylän vanha parooni (1923) perustui Zacharias Topeliuksen pienoisnovelliin.

Seuraavalla kerrallakin kartano sai esittää juuri sukukartanoa. Kyse oli vuosisadan vaihteen routavuosia kuvaavasta, itse asiassa viimeisestä Suomessa tehdystä mykkäelokuvasta Kajastus (1929). Elokuvassa paljon esillä olevassa kartanon vehreässä puistossa kelpasi viettää kesää ja punoa vastarintajuonia. Kajastuksessa on myös peltonäkymä nykyisen Herttoniemen rannan suuntaan. Elokuvan ohjasi Howard Hughesin ja William Wellmanin apuna Hollywoodissa toiminut ratsumestari Carl von Haartman.

Herttoniemen kartano tuli tutuksi 1930- ja 40-luvun valovoimaisimmalle elokuvatähdellemme, Regina Linnanheimolle. Linnanheimo näytteli Teuvo Tulion ohjaamassa Sillanpää-filmatisoinnissa Nuorena nukkunut (1937), jota kuvattiin kartanossa ilmestymisvuoden kesä-heinäkuussa.

Vuotta myöhemmin Herttoniemeen saapui filmaamaan elokuvamoguli Toivo Särkkä. Eteenpäin – elämään (1939) -elokuvan Harmaalahti on Herttoniemen kartano. Elokuvan romanttiset kohtaukset peltovainolla ja keskustelut rannalla on kuitenkin ikuistettu filmille läheisen Strömsin kartanon mailla.

Särkkä selvästi mielistyi kartanoon. Kuuluisin Herttoniemen kartanoa ja sen museoympäristöä käyttäneet elokuva on Särkän jättimenestys Kulkurin valssi (1941). Elokuvan Helenan kotikartano on juuri Herttoniemen kartano, jossa vauhdikas kaksintaistelukin on filmattu.

Ossi Elstelän ohjaama ja Särkän tuottama Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) toi herttoniemeläisen maiseman suomalaisten sydämiin pysyvästi. Kartanon puiston lammen äärellä sijaitsi salainen kohtauspaikka, jossa Leif Wager lurauttaa kadehdittavan tyynesti sylissään loikovan Regina Linnanheimon korvaan: "Sua vain yli kaiken mä rakastan…" Paikka ansaitsisi muistolaatan.

Särkkä palasi Herttoniemen kartanoon vielä 1940-luvulla elokuvissaan Naiskohtaloita (1947) ja Neljästoista vieras (1948). Samoissa maisemissa Särkkä filmasi myös historiallisen elokuvan Katariina kaunis leski (1950). Senkin vaunuajelu- ja ratsastuskohtaukset kuvattiin kartanon mailla. Elokuvassa Carl-Magnus harjoittelee kartanon puistossa miekkailua, mutta räväkkä kaksintaistelukohtaus näyteltiin Helsingin Lehtisaaressa. Katarina ja Carl-Magnus levähtävät elokuvassa tuokion myös nykyisen Siilitie 5:n kohdalla.

Särkkä tuotti myös Aarne Tarkaksen elokuvan Älä nuolaise (1962), jossa veikkausvoittajat liehittelevät kreivitärtä juuri Herttoniemen kartanossa. Särkkä tarttui vielä kerran ohjauspuuhiin Herttoniemen museoalueilla elokuvassaan Ihana seikkailu (1962), jossa soivat museon vellikellot.

Siilitien maisemissa ollaan hetki myös Edwin Laineen karjalaiselokuvassa Opri (1954). Karjalaa Herttoniemi oli tuurannut jo sota-aikana tehdyssä vakoiluseikkailussa Varjoja Kannaksella (1943, ohj. Theodor Luts ja Erkki Uotila). Se kertoi talvisodan edeltäneistä Karjalan linnoitustöistä, jotka oli lavastettu Herttoniemessä sijaitsevalle tietyömaalle. Karjalasta taistelleet sotaveteraanit ovat esillä Mikko Niskasen elokuvassa Sissit (1963), jossa on otoksia Herttoniemen kirkon edustalta. Myös Ville Salmisen karjalaiselokuva Evakko (1956) pistäytyy hetken Herttoniemen maisemissa.

Lyhyesti Herttoniemi vilahtaa myös Valentin Vaalan elokuvassa Niskavuoren naiset (1958). Silloin kyse ei tietenkään ollut Karjalasta vaan Hämeestä.

Hannu Leminen pani toimeen Rosvo-Roopen (1949) kuvaukset suurelta osin Herttoniemen kartanon rakennuksissa ja mailla.

Arvokasta museoaittaa ei elokuvassa suinkaan poltettu, vaan aitta poltettiin Espoossa. Se ei ollut elokuvan ainoa "huijaus". Kuvat Rosvo-Roopen purjelaivasta napattiin luvatta Michael Curtizin ohjaamasta Erroll Flynn –elokuvasta Kapteeni Blood (Captain Blood, 1935). Ulkomuseota käytettiin kevyissä komedioissa, kuten Wilho Ilmarin elokuvassa Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1950) ja Reino Helismaan käsikirjoituksen perusteella Ville Salmisen ohjaamassa elokuvassa Kipparikvartetti (1952), jonka puutarhajuhlat vietettiin kartanon puistossa.

Kartanon puistossa ohjasi "muotinäytöstä" myös Mauno Kurkvaara elokuvassaan Meren juhlat(1963).  

Herttoniemi - vihaisten karhujen kotimaa?

Tukkilaiselokuvien tekeminen ei ollut tavallista Herttoniemessä. Silti Naurissaaren silta esiintyy niin siltatanssikohtauksessa kuin myös kyläläisten ja tukkilaisten taistelutantereena Erkki Karun klassikkoelokuvassa Tukkipojan morsian (1931). Se oli samalla ensimmäinen äänielokuva, jossa herttoniemeläisiä kohteita voidaan nähdä.

Herttoniemessä kuvasi myös William Markus tehdessään tukkilaiselokuvaansa Taikayö (1954). Matti Kassilan mestarillinen historiallinen draama Punainen viiva (1959) on suurimmaksi osaksi kuvattu Herttoniemessä. Sieltä oli Fennada-Filmin Kulosaaren studiolle oli lyhyt ja siksi halpa matka.

Kainuulaiseen umpimetsään sijoittuva Korpiloukon tila saatiin lavastetuksi Viikin metsiin varsin uskottavasti. Elokuvassa myllersi myös omia punaisia viivoja Topiin tarjonnut Finlandia Sirkuksen Pipsa-karhu, jota pidettiin Herttoniemessä hyvällä tuulella syöttämällä sille hunajaa. Kaikki Herttoniemessä kuvatut elokuvat eivät olleet vakavasti viihdyttäviä draamoja. Särkkä ohjasi Herttoniemessä elokuvassa Taas me tapaamme Suomisen perheen (1959). Tuo kokemus ehkä toi seuraavana vuonna Lasse Pöystin uudemman kerran hetkeksi Herttoniemeen komediaa Justus järjestää kaiken (1960) ohjatessa.

Hurlumhei-hetkiä vietetään myös Aarne Tarkaksen elokuvassa Pekka ja Pätkä neekereinä (1960), johon on ikuistettu nyt jo edesmenneen Kino Herttuan aula ja ovensuu (Kettutie 2). Herttoniemen tavara-asema nähdään Thure Bahnen ja Eddie Stenbergin elokuvassa Se alkoi sateessa (1953).

Myöhemmin Herttoniemeä vilahtelee pääasiassa matkakohtauksissa. Jörn Donner autoilutti elokuvan perhettä elokuvassaan Mustaa valkoisella (1968) myös Herttoniemessä ja siellä Itäväylän liikennettä seurasi myös Jaakko Pakkasvirta Kesäkapina (1970) -elokuvassaan.

Spede-elokuvissa kyllä matkataan paljon, vaikka niiden ainoat kuvat Herttoniemestä ovat Kipparlahden venesatamasta elokuvassa Pohjan tähteet (1969), jonka Ere Kokkonen ohjasi. Mutta ainoa todistettavasti sillan alla viihtynyt elokuvaohjaaja Herttoniemessä on ollut Eino Ruutsalo, jonka elokuvassa Hetkiä yössä (1961) kuvataan Herttoniemen siltaa ja sen alustaa.

 

Itä-Helsingin 24. kulttuuriviikot 5.- 27.10. 2008

Kulttuuriviikkojen tämän vuoden teemana on "yhteistyöllä yhteisöllisyyteen". Ohjelma ja lisää tietoa tapahtumasta Itä-Helsingin kulttuuri -sivuilta.

Itä-Helsingin 24. kulttuuriviikot 5.- 27.10. 2008

Kulttuuriviikkojen tämän vuoden teemana on "yhteistyöllä yhteisöllisyyteen". Ohjelma ja lisää tietoa tapahtumasta Itä-Helsingin kulttuuri -sivuilta.

Paikallispolitiikalle oma osasto!

Paikallispolitiikalle on nyt avattu oma osastonsa! Poliittinen uutisointi ja muu materiaali pyritään ohjaamaan tälle uudelle alueelle. Poliittisia aiheita pääsee lukemaan vasemman reunan valikon "Paikallispolitiikka" -linkistä. EHDOKKAIDEN HAASTETTELUT : www.herttoniemi.fi

Osiossa on myös oma politiikalle varattu keskustelualueensa, jonne siirretään pääalueelta kaikki poliittinen keskustelu. Näin politiikkaa pystyy käsittelemään vapaammin, etenkin nyt kunnallisvaalien alla.

Sosiaalivirasto tiedottaa tukiasuntolahankkeista

Helsingin sosiaalivirasto tiedottaa 11.9.2008

Sosiaaliviraston internetsivuille on perustettu pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelman tiimoilta hankesivut. Sivut löytyvät osoitteesta www.hel.
fi/sosv etusivun oikeasta palstasta Hankkeet -kohdasta tai suoraan etusivun
Tietoruudusta, etusivun alalaidasta.

Roihuvuori-Seuran jäsenet: Jäsentiedot kuntoon!

Hei kaikki Roihuvuori-Seuran jäsenet! Toivomme, että päivittäisit jäsentietosi palautesivujen kautta jäsenrekisteriimme: täytä tiedot  kohdassa Ota yhteyttä. Toivomme SÄHKÖPOSTIOSOITETTASI, jotta voimme viestiä ajan hermolla olevista asioista suoraan sinulle.  

Kuulemistilaisuus tukiasuntolahankkeesta 14.8.2008

Roihuvuorentie 3:een parhaillaan remontoitavasta PÄIHDEKUNTOUTUJIEN TUKIASUNTOLASTA  pidettiin keskustelutilaisuus  14. elokuuta Roihuvuoren kirkolla.

Tilaisuudessa projekin johtaja Seppo Saine ja Maria Degerman esittivät sosiaaliviraston selvitykset hankkeesta. Paikalle oli saapunut myös valtuustoedustajia. Keskusteu jatkuu keskustelupalstalla.

Roihuvuoren pohjoisrinteen rakentaminen

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vuoden 2008 kaavoituskatsaus on valmistunut. Katsaus kertoo suomeksi ja ruotsiksi merkittävimmistä ajankohtaisista kaavoitushankkeista ja liikennesuunnitelmista. Roihuvuoren suunnitelmaa käsitellään sivulla 34. Suunnitteilla on Roihuvuoren pohjoisrinteen rakentaminen asunnoiksi.

Linkki kaavoituskatsaukseen
Keskustele suunnitelmasta keskustelupalstalla.

Roihuvuoren nettisivut uudistuvat

Uudistuksen taustalla on julkaisujärjestelmän päivitys, jonka yhteydessä sivujen ulkoasukin hieman päivittyy. Ulkoasu saattaa muuttua jatkossakin, kunhan ylläpito ehtii asiaa pohdiskelemaan. Sininen, harmaa ja valkoinen ovat ehkä turhankin talviset muistutukset huomiselle maanantaille (14.4.) luvatusta kirpeähköstä vain parista plus-asteesta...

Julkaisujärjestelmän päivitys tuo mahdollisuuden ottaa käyttöön kuvagallerian ja muita uusia (tai aiempaa versiota paremmin toimivia) komponentteja, joten jotain uuttakin voi olla luvassa lähiaikoina.

Joitain keskustelupalstan viestejä saattaa valitettavasti kadota uudistuksen yhteydessä siltä ajalta, kun uusia sivuja on rakennettu ja vanhat ovat olleet samaan aikaan käytössä. Jos havaitsette muita ongelmia, niin niitä voi raportoida palautelomakkeella. Mukaan voi toki laittaa muutakin palautetta sivuista.

Poikien toimintakeskus Tasoristeyksen esittely

Non Fighting Generationin Poikien toimintakeskus Tasoristeyksen seuraavat ryhmät alkavat huhtikuussa. Ryhmissä on vielä tilaa uusille 13-17v. pojille. Tasoristeyksen toiminta on maksutonta. Ryhmät kokoontuvat iltapäivisin Myllypuron Tasoristeyksessä (Kivensilmänkuja 2:n kellari, liikuntamyllyä vastapäätä) koulun jälkeen nuorten aikataulujen mukaan. Ryhmiin pääsee mukaan käymällä tapaamassa ohjaajia ja tutustumassa paikkaan.

Alakategoriat