Uutis- ja tapahtuma-arkisto

Roihuvuoren historiaa karttojen kautta

Roihuvuoren historiaan voi perehtyä historiallisten karttojen avulla. Viime vuosina historiallisiin karttoihin tutustuminen on tullut huomattavan helpoksi kun eri arkistolaitokset ovat kopioineet vanhoja karttoja sähköiseen muotoon ja asettaneet ne saataville internettiin.

Ohessa katsaus Herttoniemen ja Roihuvuoren vanhoihin karttoihin. Usean kartta-kuvakaappauksen saa näkyviin suurempikokoisena, kun klikkaa kartan auki uuteen selainikkunaan. Kaikissa kartoissa mukana lähdetiedot sekä linkki alkuperäiseen tietolähteeseen tai itse karttaan. 

Maanomistus- ja tiluskartat 1700-luvulta

Vanhimpia tunnettuja karttoja ovat maanomistukseen liittyvät kartat, joita löytyy jo babylonialaisten ja sumerialaisten savitauluista. Herttoniemestä on säilynyt tiluskarttoja 1700-luvulta alkaen.  

Ohessa kuvakaappaus kartasta: Herttoniemi / Hertonäs; Kartta metsämaista ja selitys piirirajainkäynnistä 1754-1754 (B7Helsinki:5/1; linkki karttaan)

1754 Herttoniemi

Kartta: Herttoniemi / Hertonäs; Kartta metsämaista ja selitys piirirajainkäynnistä 1754-1754 (B7Helsinki:5/1; Arkistolaitos, Digitaaliarkisto).

 

Pitäjänkartta ja kuvaus vuodelta 1751

Maanmittari Friedrich Johan Fonseen laati 1700-luvun puolivälissä pitäjänkartan sekä pitäjänkuvaukset Helsingin pitäjästä, Helsingistä ja Espoosta. Helsingin ja Helsingin pitäjän kuvaus on päivätty vuonna 1751. Fonseenin kuvaus Helsingin pitäjästä (ja Herttoniemestä, Laajasalosta ja Puotilasta) löytyy Kansalaismuisti-sivuilta (Fonseenin esittely). 

Kuvakaappaus Fonseenin laatimasta pitäjänkartasta vuodelta 1751. 

Fonseen 1751

Kuvakaappaus: Charta öfr Gambla och Nija Helsingfors varande ägor (lähde).


Helsingin pitäjän kuvauksessa (nykyiset Vantaa ja Kaakkois- ja Itä-Helsinki) on lueteltu seuraavat säterit ja rälssitalot: "Viikin Latokartanon säteri, joka on läänin maaherran virkatalo ja siihen liittyy Sandhamnin saari. Sen lisäksi pitäjässä on viisi rälssisäteriä: Boxbacka, Stensböle, Gumtäckt, Meilby ja Hertonäs. Lisäksi on neljä rälssitaloa: Tallbacka, Degerö, Linna ja Skattmansby, sekä neljä ratsutilaa: Brändö, Tomtbacka, Tavastby ja Munknäs, jotka kaikki ovat aatelisten omistuksessa" (lähde). 

Alla olevasta kuvakaappauksesta löytyvät "Brendön", "Hertonäs", "Båtzwijk" ja "Turholmen".  

Fonseen 1751 
Kuvakaappaus Herttoniemen alueelta: Charta öfr Gambla och Nija Helsingfors varande ägor (lähde). 


Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-tietokannasta löytyy vuodelta 1754 kartta Herttoniemen kylästä ja ympäröivistä alueista.

1754, lähde: Helsingin kaupunginarkisto

Geometrisk Charta Över Hertonäs Bys Skog Och Kringliggande Råar, Belägne I Helsing Socken (1754, lähde: Helsingin kaupunginarkisto, pdf). 

 

Herttoniemen alueelta löytyy kartta isojaosta vuosilta 1795-1886 (Herttoniemi / Hertonäs; Isojako (Herttoniemen jakokunnassa ja Laivalahden kylä) 1795-1886 (B7Helsinki:5/14-23)). 

ScreenHunter 374 Nov. 30 21.52

Kartta: Herttoniemi / Hertonäs; Isojako (Herttoniemen jakokunnassa ja Laivalahden kylä) 1795-1886 (B7Helsinki:5/14-23); Arkistolaitos, Digitaaliarkisto).

 

 

Kuninkaan kartasto

Vuosina 1776-1805 toteutettiin Suomessa laaja sotilaskartoitus, ns. rekognosointikartoitus, jota kutsutaan myös Kuninkaan kartastoksi. Ohessa kuvakaappaus Herttoniemen ja Roihuvuoren alueelta. 

Kuninkaan kartaston lehtien koon määräsi piirustusarkin mitat (50,5 x 71 cm), mikä käytännössä tarkoitti sitä, että karttojen mittakaavaksi muodostui suunnilleen 1:40 000. Rekognosointikartat on julkaistu teoksessa "Timo Alanen ja Saulo Kepsu, Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805" (SKS, 1989). Alkuperäiset kartat ovat arkistoituna Tukholmassa Ruotsin Sota-arkistossa, Krigsarkivetissa.

Kuninkaan Kartasto 1776 Herttoniemi

Herttoniemi Kuninkaan kartastossa (1776). (Kuvakaappauksen lähde).

 

Suomenlahden rannikkoa on kartoitettu jo 1400-luvulta alkaen, mutta tarkkoja karttoja ei pitkään ollut saatavilla tai ne oli varattu sotilaalliseen käyttöön. Helsingin rannikkoa kartoitettiin tarkemmin 1830-luvun alussa. Kartoittajana oli meriekipaasin luutnantti F. P. von Scharenberg. Kartat julkaistiin vuonna 1835. Ohessa kuvakaappaus koko Helsingin edustan karttalehdestä. 

1835 Scharenberg

Suomenlahden rannikko 1835. (verkkopalvelu Doria, Kansalliskirjasto).  

Linkki karttaan (verkkopalvelu Doria, Kansalliskirjasto). 

Helsingin rannikkoa kuvaavaan karttaan vuodelta 1835 (kartoittajana F. P. von Scharenberg) on Roihuvuoren alueelle merkitty Strömsin torppa, Starrängs torppa ja paikannimenä tai talon nimenä Makila (lähde: kansalliskirjasto, Doria-palvelu). Kuvakaappaus Herttoniemen alueelta alla.  

Roihuvuori 1835 Scharenberg

Kuvakaappaus Helsingin rannikkoalueen kartasta 1835 (Lähde: Kansalliskirjasto, Doria-palvelu). 

 

Kansalliskirjaston sivuilta löytyy vuodelta 1843 Pitäjänkartta Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion alueelta. Karttaan sisältyy myös Roihuvuoren alue.

Pitäjänkartta 1843

Kuvakaappaus, Pitäjänkartta ("Karta öfver Helsinge socken, Esbo socken, Kyrkslätt socken, Sjundeå socken. General läntmäterie contoiret 1843.")

 

Kalmbergin kartasto 

Herttoniemen ja Roihuvuoren aluetta on kartoitettu  vuosina 1855-56 laaditussa Kalmbergin kartastossa. Kartasta erottuu selkeästi alueen kartanot sekä päätiestö. Kalmbergin kartasto kattaa koko Etelä-Suomen sekä rannikon aina Ouluun asti. Kartasto on julkaistu Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriassa (suora linkki). 

1855 HKI Kalmbergin kartasto ote 
Kuvakaappaus Kalmbergin kartastosta (verkkopalvelu Doria). 

 

Suora linkki karttalehteen (kartassa Helsingin alue, verkkopalvelu Doria, Kansalliskirjasto).  

Roihuvuoren alueelta otetussa Kalmbergin kartaston kuvakaappauksesta (alla) erottuu Strömsin, Herttoniemen, Kulosaaren ja Puotilan (Botby) kartanot sekä 6-7 torppaa, jotka on kartassa merkitty T-kirjaimella. Laajasalon puolelle on lisäksi merkitty Tullisaaren eli Tuurholman kartano

Kalmbergin kartasto

Kalmbergin kartasto, kuvakaappaus Roihuvuoren alueelta (verkkopalvelu Doria). 

 

1870-luvulla Suomenlahden rannikkoalueesta laadittiin aikaisempia huomattavasti tarkempi ns. Senaatin kartasto. Karttalehdet on julkaistu webissä Kansallisarkiston sivuilla.

Alla kuvakaappaus ja kuvayhdistelmä Roihuvuoren alueelta (avaa kuva uuteen ikkunaan, jolloin sen saa suurempaan kokoon). Kartan kuvaaman alueen kartoitustyön tarkkaa aikaa ei pystytä määrittelemään, koska 1870-luvulla alkanutta kartoitustyötä on Helsingin seudulla täydennetty 1900-luvun vaihteessa. Lähde: Senaatin kartasto, Venäläiset topografiset kartat (1870 - 1917). (linkki hakupalveluun).

1870-99 Senaatin kartasto Roihuvuori

Senaatin kartasto, kuvakaappaus (Kansallisarkisto, verkkopalvelu).  

Senaatin kartasto, suora linkki karttalehteen VI 30 (Helsingin keskusta). 
Senaatin kartasto, suora linkki karttalehteen VII 30  (Vanhankaupunginlahti ja Viikki). 
Senaatin kartasto, suora linkki web-karttapalveluun: Mapire.eu

Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-tietokannasta löytyy lukuisia skannattuja asiakirjoja sekä karttoja. Vuodelta 1904 löytyy Herttoniemen kartanon alueesta sen tiluksia ja taloja kuvaava kartta. 

kaupunginarkisto 
Karta Över Hertonäs Gårds Samtliga Åkerfält Belägna I Helsinge Socken (1904, lähde: Helsingin kaupunginarkisto, pdf).

Helsingin ja Roihuvuoren historiaan voi tutustua myös Helsingin karttapalvelun avulla, jonne on muun ajankohtaisen aineiston ohella koottu historiallisia karttoja sekä myös ilmakuvia 1930-luvulta alkaen.

Oheisessa Helsingin seudun yleiskartassa vuodelta 1900 (lähde: Helsingin karttapalvelu, kuvakaappaus) Roihuvuoreen on merkitty Strömsin kartano sekä Herttoniemen kartano. 

Hki yleiskartta 1900

Opaskartta vuodelta 1900, kuvakaappaus karttaan sisältyvästä yleiskartasta (lähde: Helsingin karttapalvelu).   

Vuonna 1920 julkaistiin Helsingistä matkailukartta. Ohessa kuvakaappaus kartastoon sisältyvästä yleiskartasta. Roihuvuoren alueelta karttaan on merkitty Ströms ja Sofielund, joka on oletettavasti talon nimi. Suora linkki karttalehteen.  

Helsinki ympäristöineen. Suomen matkailuyhdistys 1920.

Kuvakaappaus: Helsinki ympäristöineen. Suomen matkailuyhdistys 1920. (Linkki, Kansalliskirjasto).  

 

Jan Strang (Tammisalo) on pitkään tutkinut Herttoniemen alueen historiaa ja on myös kirjoittanut alueeseen liittyviä historiikkeja. Ohessa Strangin laatima kartta johon on merkitty alueen kartanoita ja torppia sekä muita taloja 1900-luvun vaihteesta. Taustakarttana vuoden 1932 topografikartta (Strangin karttatieto). Jan Strang pitää Roihuvuori Seuran vuosikokouksessa joulukuussa 2017 esitelmän alueen historiasta ennen 1950-lukua. 

Roihuvuori hist kartta 1932 Jan Strang

 

 

Helsingin karttapalvelusta löytyy vuoden 1945 Kiinteistökartta, joka on edellisiä karttoja huomattavasti tarkempi kartta sisältäen myös tonttien rajat. 

Roihuvuoressa erottuu peltoja, muutama yksittäinen pihapiiri sekä Strömsin kartanon alue. Toisin kuin Marjaniemen siirtolapuutarha, Marjaniemi ja Tammisalo, Roihuvuorta ei vielä ole jaettu yksittäisiin tontteihin (lähde: Helsingin karttapalvelu). 

Hki Kiinteistokartta 1945

Kiinteistökartta vuodelta 1945, kuvakaappaus (lähde: Helsingin karttapalvelu).

 

Maanmittauslaitos on avannut vanhoja peruskarttoja ja topografikarttoja vuosilta 1932-1991 avoimeksi dataksi.  

Vuoden 1932 Topografinen kartta. 

MML 1932

Kuvakaappaus, vuoden 1932 Topografinen kartta (maanmittauslaitos, avoin data). 

 

Vuoden 1961 Peruskartta.

MML peruskartta 1961

Kuvakaappaus, vuoden 1961 peruskartta (maanmittauslaitos, avoin data).  

Suorat linkit maanmittauslaitoksen peruskarttoihin: 

  • MML, peruskartta 1961, länsi
  • MML, peruskartta 1960, itä.
  • MML, peruskartta 1967, länsi
  • MML, peruskartta 1967, itä
  • MML, peruskartta 1979, länsi
  • MML, peruskartta 1979, itä

  • alkuperäisiin karttoihin voi tutustua Maanmittauslaitoksen sivuilla, linkki

 

Teemakartta: Roihuvuoren rakennusten ikäjakauma

Oheisessa kuvassa esitetään Roihuvuoren rakennusten ikäjakauma. Roihuvuoren vanhin rakennus on Strömsin kartanon päärakennus, jonka nykyinen ulkoasu on vuodelta 1910. Kaupungin rakennusrekisteriin kartanon valmistumisvuodeksi on merkitty 1953. 

Ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen 1950-luvulla on uusia rakennuksia kohonnut varsin tasaiseen tahtiin, mutta  vuoden 1994 jälkeen uusia rakennuksia on noussut vain 14 kappaletta (lähde: Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto, avoin data (rakennusten ikä rakennusrekisteristä)). Artikkelin kirjoittamisen aikoihin Roihuvuoreen on valmistunut kolme uutta asemakaavaa, joiden myötä rakennusvauhti on jälleen kiihtymässä. Lisäksi vastavalmistunut kaupungin yleiskaava osoittaa Roihuvuoreen jonkin verran lisärakentamista. 

Roihuvuori rakennusten ikajakauma 

Roihuvuori: rakennusten ikajakauma 1950-2016 (kartta, pdf; lähde: Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto, avoin data, 2016). 

Ylläoleva kartta pdf-muodossa.

 

Artikkeli: Tapio Linna (06/2016, 10/2017).