Roihuvuoren historiaa

Roihuvuori (ruots. Kasberget) on Helsingin 43. kaupunginosaan eli Herttoniemeen kuuluva osa-alue Strömsinlahden ja Porolahden rannalla, Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Marjaniemen ja Tammisalon naapurissa.

Roihuvuori ja Herttoniemi ovat Suomen ensimmäisiä ellei peräti ensimmäinen ns. aluerakentamiskohde eli lähiö. Länsi-Herttoniemi kaavoitettiin ja rakennettiin pääosin 1946-1955 ja aluksi Itä-Herttoniemeksi kutsuttu Roihuvuori pääosin 1954-1964. Ensimmäiset kerrostaloasukkaat muuttivat Roihuvuoreen vuonna 1955.  

Artikkelit Roihuvuoren historiasta 

 

1970 Ilmakuva HKMS000005 km0000nws4 FINNA Helsingin kaupunginmuseo

Viistoilmakuva pienlentokoneesta Strömsinlahden suunnalta länteen Roihuvuoren suuntaan. Edessä Saraniitynlahti. Keskellä Peukaloisentien ja Untuvaisentien kerrostaloja. Taustalla Herttoniemi. (Kuva Simo Rista; negatiivi, filmi, mv; 12.10.1970; Helsingin kaupunginmuseo, Finna, kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0) 

 

Herttoniemen kaupunginosan alue oli pitkään maaseutua, jonka ytimen muodostivat Herttoniemen kartanon alueet. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Herttoniemestä löytyvät vuodelta 1405. 

Herttoniemen kylä oli lähes 500 vuotta osa Helsingin pitäjää. Valtakunnallisessa paikallishallinnon uudistuksessa vuonna 1865 Herttoniemestä tuli Helsingin maalaiskunnan yksi kylä.

Helsingissä toteutettiin suuri alueliitos vuonna 1946, jolloin myös  Herttoniemi ja Roihuvuori liitettiin osaksi Helsinkiä. Alueliitoksen aikoihin Herttoniemen alueella asui arviolta n. 1000 asukasta.  

Ennen 1950-lukua Roihuvuoressa toimi mm. kauppapuutarha ja alueella oli peltoja ja niittyjä. Vanhempaa rakennuskantaa alueella edustavat yhä edelleen Strömsin kartano ja Herttoniemen kartano.  

Roihuvuoren rakentaminen "lähiöksi" alkoi 1950-luvun alussa. Vanhan Herttoniemen ohella Roihuvuori oli maamme ensimmäisiä aluerakentamiskohteita eli lähiöitä. Ensimmäiset talot valmistuivat vuosina 1954 - 1956. 

Naapurit 

Marjaniemi oli 1900-luvun alkupuolella kesähuvila-aluetta. Marjaniemen siirtolapuutarhan rakentaminen alkoi heti sotien jälkeen vuonna 1945. 

Tammisalo erotettiin Herttoniemen kartanosta vuonna 1888. 1800-luvulla Tammisalo oli lähinnä maaseutua ja herrasväen kesänviettopaikka. 1920-luvulla tontteja alettiin jakaa ja Tammisalon tiheämpi rakentaminen alkoi 1950-luvun ja 1960-luvun vaihteessa. 

Tammisalon kanavalla on mielenkiintoinen historia. Paikalla on vielä 1700-luvulla ollut salmi, jota käytettiin vesiväylänä Helsingin keskustaan mentäessä. Isonvihan aikana vuonna 1713 sitä käytettiin hyökkäysväylänä Helsingin Pohjoisrantaan ankkuroituja laivoja vastaan. Kanava täytettiin vuonna 1794. 1900-luvun alussa entisen kanavan länsipuolen vesialueen nimeksi vakiintui Porolahti. Vuonna 2001 kanava kaivettiin auki ja avattiin uudestaan, jotta Porolahden vesi pääsisi paremmin vaihtumaan. 

Herttoniemen yritysalue sekä Roihupelto on Roihuvuoren pohjoispuolella sijaitseva teollisuus-, liike- ja toimistoalue. Alueella sijaitsee mm. Marimekon myymälä ja toimipiste, useita lounasravintoloita sekä paljon autoteollisuuteen liittyvää yritystoimintaa. Alueella toimii myös Helsingin työväenopiston toimipiste. Loppukesällä 2016 alueella järjestettiin ensimmäiset Herttoniemi Block Party-tapahtumat.  

Herttoniemen satama perustettiin 1930-luvun puolivälissä. Erilaisia teollisuus- ja liikeyrityksiä alueelle alkoi asettua 1940-luvun alusta lähtien. Herttoniemen satamarata on puolestaan entinen teollisuus- ja satamarata Helsingissä. Se haarautui pääradasta Oulunkylän asemalla ja johti Viikin kautta Herttoniemeen. Rata valmistui vuonna 1939. Sitä käytettiin vuoteen 1992 saakka nykyisen Herttoniemenrannan tienoilla sijainneen öljysataman ja Herttoniemen teollisuusalueen yritysten kuljetuksiin, ja sen jälkeen vuoteen 2012 saakka satunnaisesti Helsingin metron liitäntäratana. Pääosa raiteista on nyttemmin purettu.

Sataman paikalle rakennettiin Herttoniemenranta 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella.

Itäkeskus on Vartiokylän kaupunginosaan kuuluva osa-alue Itä-Helsingissä. Viralliseksi osa-alueeksi se erotettiin Puotinharjusta vuonna 1996. Itäkeskusta on rakennettu 1970-luvulta alkaen, Itiksen kauppakeskus (aikaisemmin Itäkeskus) rakennettiin 1980-luvulla. "Helmitorni" (ennen "Itäkeskuksen maamerkki") on 19-kerroksinen tornitalo, ja se oli pitkään Helsingin toiseksi korkein tornitalo. Rakennus valmistui vuonna 1987.  

 

Roihuvuoren historiaa lisää 

Alueen historia karttojen kautta (artikkeli)

Roihuvuoren historiikki, sisältö (artikkeli

  • Viikinkien kauttakulkupaikka (esihistoriasta Viikinkien kautta 1500-luvulle) 
  • Ehrensvärd suunnitteli linnoitusta: Kasaberget, Roihuvuori (1500-luvulta Venäjän vallan aikaan) 
  • Suomenlinna eli Viapori 
  • Kauppapuutarhojen aikaa (1800-luvun lopulta 1950-luvulle) 

  •  

    Ensimmäiset uudisasukkaat keväällä 1955 (lähiön aika 1950-1990) 
  • Maalaisidylli meren äärellä, kaupungin laidoilla (arkea Roihuvuoressa) 

  •  

    Sinnikkäitä yksityisyrittäjiä (arkea Roihuvuoressa) 
  • Saksalaisten talo keskellä Roihuvuorta (arkea Roihuvuoressa) 

  •  

    Ostoskeskus helpotti arkea vuonna 1958 (arkea Roihuvuoressa) 
  • Roihuvuoren myöhempiä vaiheita (tapahtumia vuoteen 2016 asti) 

  • Roihuvuoren rakennusten ikäjakauma (teemakarttakuva) 
  • Roihuvuoren asukasluvun kehitys

 

Tietolähteitä

Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä = Minnen och sevärdheter i Östra-Helsingfors / [tekijät = författare: Sigbritt Backman .. et al.] ; julkaisija: Itä-Helsingin kulttuuriseura 2000

Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi / [toimittaja:] Kyllikki Kailari ; teostoimikunta: Raimo Hanski ... [et al.] ; julkaisija: Itä-Helsingin kulttuuriseura 2005

Roihuvuori : Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi / Kaarina Hulkkonen; julkaisija: Hulkkonen, Kaarina [Roihuvuori-seura] | 1999 

Herttoniemi : kylä, kartano, kaupunginosa / Eva Packalén; julkaisija: Packalén, Eva Helsingin kaupunginmuseo | 2008 

Roihuvuori, wikipedia-artikkeli  (https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuori)

Wikipedia: eri artikkeleita 

Roihuvuoren kylälehden eri numeroita

Muita sekalaisia lähteitä